ESTP & WCTP 2023 Wien

ESTP (The European Society of Tattoo and Pigment Research) perustettiin Kööpenhaminassa 2013. Sen tarkoitus on edistää akateemista tutkimusta koskien tatuointialaa, tuottaa puolueetonta tietoa, opastaa lääketieteellistä yhteisöä sekä muita ammatillisia ryhmiä tatuoinneista, edistää turvallisuutta musteen tuotannossa, jakelussa ja myynnissä sekä tuottaa että tukea tutkimuksia, ohjeistuksia ja julkaisuja. ESTP on avoin yhteisö muun muassa tutkijoille, lääkäreille, tatuoijille sekä päättäjille tavata sekä keskustella.

ESTP järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen konferenssin WCTP:n (The World Congress of Tattoo and Pigment Research). Konferenssin tarkoitus on kutsua koolle tutkijat ja lääketieteen edustajat, tatuoijat sekä pigmentoijat, alaa muuten edustavat ja asiasta kiinnostuneet. Konferenssi on tilaisuus uuden tiedon opetteluun ja ajatusten vaihtoon koskien tatuointialaa, tutustua uusimpiin kehityksiin ja tutkimuksiin alalla sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Toukokuussa 2023 konferenssi järjestettiin kuudennen kerran. Paikkana oli Itävallan pääkaupunki Wien.

Konferenssi

Vuoden 2023 konferenssin teemat olivat:

• Tatuoiminen REACH-asetuksen jälkeen: Kuinka Euroopan rajoitukset vaikuttavat alaan. Teemaa käsiteltiin tatuoijien ja tuottajien kokemusten, tutkijoiden näkemysten sekä kemiallisten analyysien kautta.

• Lääketieteelliset ja kliiniset tutkimukset. Aiheeseen liittyen käsiteltiin puuduttavia aineita tatuoimisessa, allergiaa sekä tutkimuksia koskien muita tatuoimisen sivuvaikutuksia.

• Kemiallisia analyysejä sekä muita tatuointitutkimuksia. Erilaisia tutkimuksia koskien tatuointimusteiden ainesosia.

Muita aiheita:

• Workshop, epidemiologia, karsinogeenit, arkeologia, hoidolliset tatuoinnit, kestopigmentointi, tatuointikulttuuri, tatuointiliittojen ja toimijoiden esittelyjä.

Konferenssi oli kolmipäiväinen ja puhujia oli yli 40 ympäri maailmaa. Päivät oli jaettu teemoittain. Ensimmäisen päivän avasi tatuoijille ja kestopigmentoijille suunnattu workshop. Nimestään huolimatta workshop oli enemmänkin keskusteleva luento aiheena tatuoimiseen liittyvät komplikaatioriskit, kemialliset vaarat, hygienia ja asiakasturvallisuus. Tatuoija pääsee hyvin lähelle asiakastaan ja monien kanssa syntyy vuosia kestävä suhde. Osan ihotautilääkäreiden mielestä olisi hyvä, jos tatuoijat tietäisivät ns. luomien tunnistuksen ABCDE:n. Sairauksien tunnistaminen ja ehkäisy ei luonnollisestikaan ole tatuoijan vastuulla, mutta päivittäin paljasta ihoa työstettäessä voisi reagoida ja ohjata asiakasta ottamaan yhteyttä lääkäriin, jos huomaa asiakkaalla epäilyttävän luomen/ihomuutoksen. Workshopissa tutustuttiin pintapuolisesti ihomuutosten tunnistamisen kriteereihin.

1. päivä

Suurin osa ensimmäistä päivää käytettiin koko Euroopan tatuointikenttää koskevan REACH-asetuksen käsittelyyn. Alussa oli kuitenkin aikaa pienelle johdannolle esittelemällä tatuointeja arkeologian näkökulmasta sekä pintaraapaisu muinaisista tatuointikulttuureista.

REACH:in tiimoilta käytiin läpi useita tilastoja asetuksen vaikutuksesta tatuointialaan sekä puhuttiin lakipuolesta, asetuksen haasteista sekä tulevaisuudesta. Edelleen tuntuu, ettei kenelläkään ole selkeää käsitystä asetuksen syistä ja tavoitteista. Vaikka varmasti kaikki tatuointialan vakavasti ottavat ovat sitä mieltä, että on hyvä tehdä alaa turvallisemmaksi ja avoimemmaksi sekä rajata musteista esim. karsinogeenit, ei REACH ole siinä ihan onnistunut. Varsinkin kielto koskien PB15 ja PG7, eli pigmenttejä sininen 15 ja vihreä 7, on nostattanut negatiivisia tunteita. Tutkijat ja ihotautilääkärit, jotka ovat tekemisissä tatuointien ja tatuointimusteiden kanssa, eivät ole huomanneet kyseisten pigmenttien korostuvan ongelmatilanteissa. Tatuointialaa ja tatuointimusteita koskee Annex XVII entry 75.

Valitettavasti homma menee niin, että käytettävät aineet on todistettava turvallisiksi. Monet vanhat pigmentit ovat olleet tatuointikäytössä ihan turvallisia, mutta koska näyttö puuttuu, on pigmentti kieltolistalla. Tutkimukset tiedon saamiseksi ovat myös kalliita. Koomista on myös, ettei asetuksessa ole määritelty, millainen tutkimustieto on hyväksyttävää. Save The Pigments! -kampanja on edelleen käynnissä, sekä Ranskan tatuoijien liitto S.N.A.T. (syndicat national des artistes tatoueurs) on ryhtymässä lakitoimiin EU-päätöstä vastaan. Onko enää mitään tehtävissä? Pahalta näyttää, mutta yritystä vielä on.

2. päivä

Toisen päivän anti käsitteli laajemmin ihosairauksia ja tatuointikomplikaatioita, niiden ehkäisemistä, havaitsemista ja hoitamista. Miten tunnistaa esimerkiksi sieni-infektio tatuoidulla alueella? Sieni-infektio voi tarttua tuoreeseen tatuointiin esimerkiksi kotona olevista lemmikeistä. Millaiset oireet tarvitsevat kiireisempää hoitoa ja mitä oireet voivat kertoa piilevistä sairauksista?

Tutkijoilla ja ihotautilääkäreillä oli paljon tietoa jaettavana muunmuassa psoriasikseen liittyen. Puuduttavista aineista keskusteltiin niin lääketieteen kuin tatuoijankin näkökulmasta. Iso osa päivää porauduttiin aivan molekyylitasolle kun aiheena oli maallikolle hyvin vaikeaselkoista tietoa pigmenteistä, solumyrkyistä, massaspektrometreista, tutkimuksista in vitro/in vivo, UV-säteilystä ja lasereista.

Monella puhujalla oli myös vahva aksentti, joten välillä sai ihan tosissaan keskittyä kuuntelemaan. Suurimman osan puhujista ollessa tutkijoita ja ihotautilääkäreitä, ei liene yllätys, että monet aiheet käsittelivät tatuointien haittapuolia. Ilmapiiri ei missään vaiheessa kuitenkaan ollut negatiivinen, vaan puhujista selkeästi näkyi into ymmärtää ja tehdä alaa turvallisemmaksi. Jos tiedät, mikä voi mennä vikaan, pystyt myös tekemään parhaasi sen välttämiseksi.

3. päivä

Kolmas päivä alkoi keveämmissä tunnelmissa, kun aiheena oli tatuointikulttuuri Euroopassa 80-luvulta tähän päivään. Puhuttiin muutoksista ja haasteista, nykyisestä ilmapiiristä ja kollegiaalisuudesta, joka enemmän ja enemmän saa jalansijaa alalla.

Kolmannen päivän opettavaisin anti koski hoidollisia tatuointeja. Euroopassa ollaan huomattavasti pidemmällä perinteisiä tatuointitekniikoita hyödyntäessä. Useat klinikat ja sairaalat ovat lähettäneet hoitajia opettelemaan tatuoimista tatuointistudioihin, jotta he voisivat palvella omia asiakkaitaan paremmin. Yhteistyö tatuoijien ja hoitoalan välillä on paikoin huomattava. Siinä missä tatuointeja monesti otetaan korostamaan, hoidollisten tatuointien on tarkoitus palauttaa jotain, joka yleensä on traumaattisten tapahtumien myötä kadotettu.

Loppukaneetti

Kolmen päivän aikana oli hienoa nähdä ja kokea, miten akateeminen maailma ja tatuointikulttuuri kohtasivat toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Kaikilla oli yhteinen tavoite jakaa tietoa ja oppia, tehdä alaa turvallisemmaksi ja pitää tatuointikulttuuri myös tulevaisuuden Euroopan osana.

Kaikkiaan reilu 40 puhujaa kolmelle päivälle oli hyvin tiivis paketti. Aiheesta riippuen oli puhujille annettu aikaa 5-20 minuuttia. Suuri hyöty tuli siis konferenssipäivien tauoilla, käytäväkeskusteluilla sekä päivän jälkeisistä hetkistä kun sai kysellä ja keskustella kiinnostavista aiheista tarkemmin. Vaikka konferenssista on tarjolla myös online-versio, ei siitä saa lähellekään niin paljon irti kuin läsnä olemalla ja verkostoitumalla.

Elina Lauermaa-Jäntti
Bad Eggs Tattoo