Hiv ja tatuoinnit

Vuonna 2023 Suomessa arvioitiin olevan noin 3 500 hiv-tartunnan kanssa elävää, joista 96% tiesi tartunnastaan. Heistä 96% sai hiv-lääkehoitoa, ja lääkehoitoa saavista 96%:lla oli hyvä hoitotulos. Hiviin on toimiva lääkitys, mikä tarkoittaa, ettei hiv lyhennä elinikää eikä estä esimerkiksi lasten saamista. Hiv-positiivinen voi myös toimia missä tahansa ammatissa, vaikkapa terveydenhuollossa tai tatuoijana.

Hiviin liittyy paljon pelkoja ja ennakkoluuloja, joita kutsutaan stigmaksi. Nämä pelot eivät ole syntyneet tyhjästä, sillä esimerkiksi 1980- ja 1990-luvun turvaseksikampanjoissa hivistä puhuttiin pelon kautta, mikä lisäsi ennakkoluuloja tartunnan saaneita kohtaan. Myös sensaatiohakuinen media nosti AIDSin jatkuvasti otsikoihin. Stigma elää edelleenkin, vaikka hiv sairautena on nykyään aivan toisenlainen. Hiv-positiiviset saattavat kohdata syrjintää erilaisissa yhteyksissä, mm. hammaslääkärissä. Parannusta on kuitenkin luvassa ja myös hammaslääkärikeskukset ovat luopumassa hiv-statuksen kysymisestä.

Tartuntatautien leviämisen riskit tatuointityössä

Tatuointityössä suurimmat tartuntariskit liittyvät mahdollisiin verikontakteihin ja huonosti puhdistettuihin välineisiin. Hiv, hepatiitti B, hepatiitti C ja muut veriteitse tarttuvat taudit voivat levitä, jos asiaan kuuluvia hygieniakäytäntöjä ei noudateta.

• Hiv tarttuu pääasiassa suojaamattomassa seksikontaktissa ja käytettäessä suonensisäisiä huumeita yhteisillä pistovälineillä. Vaikka verikontakti on yleinen tatuointiprosessissa, hiv ei tartu ehjän tai edes pintanaarmuisen ihon kautta (esim. rikkoutuneet kynsinauhat). Hiv ei myöskään tartu hien tai syljen välityksellä. Neulanpistotapaturma voi altistaa hiville, mutta tartuntariski on silloinkin hyvin matala (n. 0,3%). Suomessa ei ole todettu yhtäkään hiv-tartuntaa neulanpistotapaturman seurauksena. Myöskään irtoneuloista, kuten maastoon tai roskikseen päätyneistä, ei ole raportoitu yhtään hiv-tartuntaa. Hi-virus on hyvin hauras eikä säily tartuttavana jouduttuaan kosketuksiin ilman kanssa.

• Hepatiitti B ja C tarttuvat myös veriteitse, mutta toisin kuin hiv, ne voivat säilyä elinkelpoisina välineissä ja pinnoilla pidempään. Hepatiitti B:tä vastaan on saatavilla rokote, jota suositellaan ammatissaan altistuville. Hepatiitti C puolestaan on nykyään täysin hoidettavissa suun kautta otettavilla lääkkeillä.

Hiv ei ole erityisen helposti tarttuva virus. Se tarvitsee hapettoman ympäristön selviytyäkseen kehon ulkopuolella. Hiv voi tarttua verikontaktin kautta, jos virusta pääsee suoraan elimistöön limakalvon tai avohaavan kautta. Käytännössä suurin riski tatuointityössä liittyy neulanpistotapaturmiin. Jos asiakas on saanut virukselle riittävän hoidon ja virusmäärä on mittaamattomalla tasolla, ei ole todennäköistä, että hiv tarttuu neulanpistotapaturmasta.

Hiv-hoito on Suomessa erittäin tehokasta. 96% hiv-positiivisista on hoidon piirissä ja heistä 96%:lla virusmäärät ovat mittaamattomalla (=ei tartuttavalla) tasolla. Tämä tarkoittaa, että hoidettu henkilö ei tartuta virusta muille.

Tatuointityössä ei ole tarpeen kysyä asiakkaan hiv-statusta. GDPR, eli yleinen tietosuoja-asetus kieltää arkaluontoisten terveystietojen kysymisen ja käsittelyn ilman asiakkaan suostumusta. Asetuksen §9 suojaa terveystietoja ja asettaa tiukat säännöt niiden käsittelylle. Tatuoijan ei tule kysyä asiakkaan hiv-statusta, sillä tämä tieto kuuluu suojattuihin terveystietoihin, joiden käsittelyyn tarvitaan hyväksyttävä peruste.

PREP ja PEP: hivin ehkäisyyn liittyvät lääkitykset

Hivin ehkäisyyn on kehitetty useita tehokkaita menetelmiä, joista PrEP ja PEP ovat erityisesti tärkeitä silloin, kun on olemassa riski saada hiv-tartunta.

PrEP (Pre-exposure Prophylaxis)

PrEP on ennaltaehkäisevä lääkitys, joka estää hiv-tartunnan. Se on erittäin tehokas, jos sitä käytetään oikein. Se on erityisen tärkeää henkilöille, jotka kuuluvat riskiryhmiin, kuten niille, jotka harrastavat suojaamatonta seksiä useiden kumppanien kanssa.

PrEP-lääkitys sisältää antiretroviraalisia lääkkeitä, jotka estävät hivin pääsyn soluihin ja viruksen lisääntymisen elimistössä; siis osittain samoja lääkkeitä, joita käytetään myös hivin hoidossa. Lääkitys on otettava säännöllisesti ja riittävän aikaisin ennen altistusta hiville. On kuitenkin tärkeää muistaa, että PrEP ei anna suojaa muita tartuntatauteja vastaan, kuten hepatiitti B:tä tai C:tä.

PEP (Post-exposureProphylaxis)

PEP on jälkiehkäisylääkitys, jota otetaan mahdollisen altistumisen, esimerkiksi neulanpistotapaturman, jälkeen. Se on otettava mahdollisimman pian, mutta vähintään 72 tunnin sisällä altistuksesta. Teho on parhain, jos hoito aloitetaan heti altistuksen jälkeen. PEP-hoito kestää 28 päivää ja se sisältää samoja lääkkeitä kuin PrEP.

PEP-lääkityksen tarpeen arvioi aina päivystävä lääkäri kulloisenkin tilanteen yksityiskohdat huomioiden.

Toiminta neulanpistotapaturman sattuessa

Neulanpistotapaturma on ehkä merkittävin riski tatuointityössä ja se vaatii nopeaa sekä oikea-aikaista toimintaa. Jos tatuoija tai muu työntekijä saa neulanpistotapaturman, tulee toimia seuraavasti:

1. Pese haava välittömästi: Jos neula tai muu väline on pistänyt, haava tulee huuhdella välittömästi runsaalla vedellä ja saippualla. Älä purista haavaa, jotta verenvuoto ei lisäänny.

2. Desinfioi haava: Pese haava huolellisesti ja desinfioi se. Voit käyttää esim. isopropyylialkoholia tai muuta tehokasta desinfiointiainetta.

3. Hae välittömästi lääkärin apua: Neulanpistotapaturman jälkeen on tärkeää hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkäri arvioi altistuksen riskit ja voi määrätä tarvittaessa PEP-lääkityksen, joka aloitetaan viimeistään 72 tunnin kuluessa tapaturmasta.

4. Seuraa mahdollisia oireita: On tärkeää seurata mahdollisia oireita ja hakeutua tarvittaessa lääkäriin.

5. Raportoi tapahtuma asianmukaisesti: Neulanpistotapaturma tulee dokumentoida asianmukaisesti työpaikalla ja mahdolliset altistukset tulee ilmoittaa työnantajalle ja työterveyshuoltoon.

Yhteenveto

Hivin ja muiden tartuntatautien ehkäiseminen tatuointityössä on helppoa, kun noudatetaan asianmukaisia hygieniakäytäntöjä. Välineiden puhdistus, desinfiointi ja sterilointi, henkilökohtainen suojaus ja työympäristön puhtaus estävät tehokkaasti erilaiset tartunnat. Hiv on hoidettavissa oleva sairaus, eikä hoidon piirissä oleva hiv-positiivinen tartuta virusta. Asiakkaan hiv-statuksen kysyminen ei ole tarpeellista tai lainmukaista.

PrEP ja PEP tarjoavat tärkeitä keinoja hivin ehkäisyyn. Neulanpistotapaturmat ovat aina vakava asia, mutta oikea toiminta voi vähentää tartuntariskin minimiin.

Asiantuntija: Yuri Höykinpuro, Hivpoint