Tatuointeihin liittyvät riskit

Kuten kaikkeen tässä maailmassa, myös tatuoimiseen liittyy omat riskinsä. Osan riskeistä pystyy kuitenkin minimoimaan teettämällä tatuointinsa asiansa osaavalla tatuoijalla.

Asiakkaan tulisi olla selvillä tatuointeihin liittyvistä riskeistä jo tatuointia harkittaessa, jotta niihin voi tarvittaessa varautua ennalta käsin tai luopua tatuoinnin teettämisestä kokonaan, mikäli riskit omalla kohdalla tuntuvat liian suurilta.

Terveydensuojelulaki myös velvoittaa tatuointiliikkeitä tunnistamaan toimintaan liittyvät riskit, seuraamaan niihin vaikuttavia tekijöitä sekä estämään ja minimoimaan terveyshaittojen syntymistä. Kunkin tatuointiliikkeen tulee laatia toiminnastaan turvallisuusasiakirja sekä omavalvontasuunnitelma, jonka lisäksi jokaisen tatuoijan tulee antaa asiakkaalle ennen tatuoinnin suorittamista kattavasti tietoa mm. toimenpiteeseen liittyvistä riskeistä ja komplikaatioista sekä kirjalliset tatuoinnin hoito-ohjeet.

Yleistä tatuointiprosessiin liittyvistä tekijöistä

Tatuointia tehtäessä tatuointimustetta syötetään neulan avulla ihon toiseen kerrokseen eli dermikseen. Koska toimenpide suoritetaan käsityönä ja ihon pinta rikotaan tekemisen yhteydessä, voi tatuoinnin teettämiseen liittyä sekä laadullisia että terveydellisiä riskejä. Ammattimaisista tatuointitekniikoista, hygieenisistä työtavoista, laadukkaista materiaaleista sekä huolellisesta jälkihoidosta huolimatta tatuoinnin teettämisen ja sen parantumisen yhteydessä saattaa esiintyä komplikaatioita. Tatuoinnista saattaa aiheutua ongelmia myös sen parantumisen jälkeen, sillä tatuointimuste on keholle vieras aine.

Valmis tatuointi ei tarkkuudeltaan ole milloinkaan verrattavissa esim. tietokonetulosteeseen, oli sen tekijä kuinka taitava tahansa. Tatuointi tehdään käsityönä elävälle ja liikkuvalle pinnalle, ajan saatossa tatuointiväri haalistuu ja leviää jonkin verran tatuoinnin ikääntyessä. Jokaisen asiakkaan anatomia ja iho on erilainen, ja ihon rakenne vaihtelee myös tatuoinnin sijainnin mukaan. Myös ihon kyky ottaa vastaan tatuointimustetta vaikuttaa lopputulokseen. Suunnitelmakuvan ja valmiin tatuoinnin välillä voi täten olla kuva-aiheen muodon ja värin poikkeamia. 

Tatuointiväri voi levitä ihon alla sekä tatuointia tehtäessä (Blowout) että parantumisen aikana (Ink drifting). Blowout on yleensä seurausta siitä, että mustetta on työstetty ihoon liikaa ja se on uponnut liian syvälle ihoon. Ink drift näyttää suurelta mustelmalta tatuoinnin ympärillä, kun tatuointimuste on levinnyt rasvakudokseen. Ink drift on harvakseltaan todettu ilmiö ja siihen vaikuttaa kudostyyppi, rasvakudoksen määrä ja ihokerroksen paksuus. Ohuilla ihoalueilla, kuten kainalon seudulla ja sisäreidessä sitä voi esiintyä enemmän.

Myös olosuhteet tatuoinnin tekemisen yhteydessä vaihtelevat, jonain päivänä esim. asiakkaan iho voi vuotaa runsaammin verta ja kudosnestettä kuin toisena. Tatuointiprosessi on kivulias, joten asiakkaalla saattaa ilmetä refleksinomaisia, nykiviä liikkeitä, jotka voivat vaikuttaa tatuoinnin ulkonäköön. Huolimatta siitä, että tatuoija venyttää ihoa ja luo siihen painetta tatuointia tehdessään, ei refleksireaktioita voi täysin estää. Voimakkaat liikkeet voivat aiheuttaa ohilyöntejä ja epätasaisuutta etenkin viivatyöskentelyssä.

Infektiot

Koska tatuointi on avonainen ihoalue siihen saakka, kunnes se on parantunut, on sen kautta mahdollista saada verikontaktin välityksellä tarttuvia tauteja. Käytännössä tämä on mahdollista myös tavallisen haavan tai naarmun kautta, mikäli haava on verikontaktissa tai kosketuksissa kontaminoituneisiin (/likaisiin) pintoihin. Suurin haavainfektioriski syntyy asiakkaan omalla iholla elävistä bakteereista, jotka ovat vaarallisia haavaan päästessään. Tatuoimisen yhteydessä infektion riski korostuu, mikäli tatuointi toteutetaan epästeriileillä, kontaminoituneilla välineillä ja tarvikkeilla, tai jos tatuoitava iho puhdistetaan puutteellisesti.

Sellaiset taudit, joiden on mahdollista tarttua aivan tavallisten haavojen ja ihovaurioiden kautta (kuten jäykkäkouristus), voivat tarttua myös paranemisvaiheessa olevan tatuoinnin kautta. Tatuointi voi myös tulehtua, mikäli sitä ei hoida oikein, aivan kuten tavallinenkin haava, ja hoitamattomasta tulehduksesta puolestaan saattaa seurata verenmyrkytys.

Vakavimpia veriteitse tarttuvia sairauksia ovat hepatiitti B ja hepatiitti C, HIV ja MRSA. Infektioriskin vuoksi verenluovuttamiseen on Suomessa neljän kuukauden karenssiaika tatuoinnin tai lävistyksen teettämisestä.

Infektioriskin voi minimoida valitsemalla tatuointiartistikseen vastuuntuntoisen ammattilaisen, joka työskentelee hygieenisesti puhtailla välineillä ja metodeilla, siistissä ja puhtaassa tilassa, joka on terveystarkastajan valvonnan alla. Tatuoinnin parantumisen aikana tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä pitää huolta siitä, ettei tatuointi altistu verikontaktille eikä likaannu, ja ettei tatuoinnin päälle kehittynyt rupi rikkoonnu. Hepatiitti B ja jäykkäkouristus ovat ehkäistävissä rokotteella.

Mistä tietää saaneensa infektion?

Osa veren välityksellä tarttuvista sairauksista ovat aluksi täysin oireettomia, joten käytännössä vain verikokeella voi varmistaa oman terveytensä tilan. Kaikki taudit, kuten HIV, eivät kuitenkaan näy verikokeessa välttämättä heti. Tatuoinnin tulehtuminen, syyhyäminen, kuumotus, turvotus, kosketusarkuus sekä korkea kuume tatuoimisen jälkeen voivat olla oireita ihoinfektiosta. Ohimenevä kuume on kuitenkin normaalia pidemmän tatuointisession jälkeen. Epänormaaleja oireita ovat muun muassa märkäerityksen lisääntyminen, haavaympäristön punoituksen leviäminen, lisääntynyt kipu ja haju tatuointihaavassa.

Mikäli epäilet, että tatuointi on tulehtunut, on hyvä ottaa matalla kynnyksellä yhteyttä tatuoijaan, joka osaa kertoa mitkä ovat normaaleja haavan paranemisen oireita ja milloin tulee ottaa yhteyttä lääkäriin.

Vakavan infektion eli tulehduksen oireita ovat kova kuumotus ja kova kipu. Tällöin voi ilmetä myös infektion yleisoireita, kuten kovaa kuumetta ja verenmyrkytyksen oireita.

Verenmyrkytys eli sepsis on hengenvaarallinen yleisinfektio ja sen oireita ovat horkkamainen kuume ja yleinen huonokuntoisuus - ihminen on selvästi silminnähden vakavasti sairas. Sepsis hoitamattomana tappaa varsin nopeasti. Tällöin on välittömästi hakeuduttava lääkäriin.

Allergiset reaktiot

Allergisen reaktion voi saada tatuoinnin yhteydessä useammista asioista. Näihin lukeutuvat tatuoijan käyttämät hanskat (lateksiallergia), tatuoidessa käytettävät neulat (metalli-allergia), tatuoinnin hoidossa käytettävät voiteet sekä tatuoinnissa käytetyt musteet/värit.

Tatuointiväreistä aiheutuvat allergiset reaktiot ovat verrattain harvinaisia, mutta ilmetessään saattavat aiheuttaa hyvinkin voimakkaita reaktioita. Joissain tapauksissa keho alkaa hylkiä tatuointiväriä ja yrittää työntää sitä ulos ihosta. Tatuointiväriallergia voi ilmetä välittömästi tatuoimisen yhteydessä, tatuoinnin parantuessa tai tatuointiin kohdistetun laserkäsittelyn seurauksena. Allergia saattaa myös kehittyä vuosien kuluessa tatuoinnin ottamisesta. On mahdollista, että tatuoinnin parantumisen aikana puhjennut reaktio rauhoittuu ajan kanssa itsestään, mutta hoitokeinojakin löytyy eikä tatuoinnista välttämättä lähde väriä reaktion seurauksena.

Allergisten reaktioiden ennaltaehkäisy

Useat tatuoijat käyttävät oletusarvoisesti nitriilihanskoja jo pelkästään siitä syystä, että lateksi on helposti allergisoiva ja nitriiliä hauraampi materiaali. Poikkeuksia kuitenkin on, joten mikäli sinulla on lateksi-allergiaa, varmistathan hanskojen materiaalin tatuoijaltasi.

Tatuointineulojen sisältämät nikkelimäärät ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu reaktioita nikkeliallergikoille, ellei tatuoitava ole nikkelille äärimmäisen yliherkkä.

Tatuoinnin hoidossa käytettävien voiteiden sisältöön kannattaa tutustua etukäteen ja valita niistä itselleen sopivin. Rasvojen erilaisille vaikuttaville aineille voi allergisoitua ajan myötä, esimerkiksi dekspantenolille, jota käytetään muun muassa Bepanthenissa. Tästä syystä dekspantenolia sisältäviä tuotteita ei tulisi käyttää tarpeettomasti.

Tatuoinnissa käytettävistä tatuointiväreistä ei ole kannattavaa suorittaa allergiatestiä ennen tatuoinnin toteuttamista, sillä se ei kerro mitään allergian kehittymisestä pitkällä aikajaksolla, ja koska allergisoiva väri voi aiheuttaa reaktion vasta ihon alle laitettuna. Yleisimmät yliherkkyyttä aiheuttavat värit ovat punainen ja sininen, mutta eri valmistajien tuottamissa tatuointiväreissä on jonkin verran eroavuuksia.

Allergian aiheuttamat oireet

Yleensä yliherkkyys ilmenee ärsytyksenä, punoituksena, kutinana, kuumotuksena, turvotuksena, näppylöinä ja ihottumana. Tatuointivärin aiheuttama reaktio ilmenee kauttaaltaan yliherkkyyttä aiheuttaneen värin alueella. Mikäli reaktio ilmenee koko tatuoinnin alueella yksittäisen värin sijaan, on todennäköisempää, että allergian aiheuttaja on tatuoitaessa tai tatuointia hoitaessa käytetty voide, pesuaine tai jokin muu haavaan kosketuksissa ollut vieras aine.

Punainen tatuointiväri reagoi tunnetusti muita värejä herkemmin, mutta reaktio ei aina liity allergiaan vaan saattaa sen sijaan olla vierasesinereaktio. Tatuointiväripigmentti on keholle vierasta ainetta, ja jos keho ei saa poistettua sitä aineenvaihdunnan mukana, niin se pyrkii eristämään sen kasvattamalla pigmentin ympärille arpikudosta. Jostain syystä tätä ilmiötä esiintyy lähinnä punaisen ja sen eri sävyjen yhteydessä, ei niinkään muiden tatuointivärien kohdalla.

Mikäli epäilet tatuoinnissa tatuointivärin aiheuttamaa yliherkkyysreaktiota, kannattaa keskustella tatuoijan kanssa ja tarvittaessa kääntyä ihotautilääkärin puoleen, joka voi määrätä hoitoon allergialääkkeitä tai pistoksia. Voimakkaatkin reaktiot voidaan saada hallintaan kortisonipistosten avulla. Tatuoinnin teettämistä allergian aiheuttaneella värillä ei reaktion jälkeen enää suositella.

Jos reaktio on kovin voimakas, saattaa sen hoito vaatia tatuointivärin poistamista ihosta. Tatuointivärin poistaminen laserilla on allergisen reaktion yhteydessä kuitenkin kyseenalaista, sillä laser saattaa mustepartikkelit hajoittaessaan laajentaa reaktiota hajonneiden partikkeleiden kulkeutuessa myös muualle elimistöön aineenvaihdunnan mukana. Tästä syystä tatuointi mieluummin leikataan pois tarvittavilta osin.

Jotkut tatuoijat ovat käsitelleet allergisia reaktioita tatuoimalla reaktioalueille esim. taikapähkinää (witch hazel), jolloin värillä on mahdollisuus vuotaa kudosnesteen mukana ulos haavasta. Tämä ei kuitenkaan ole ihotautilääkäreiden suosittelema hoitomuoto allergisen reaktion käsittelyssä ja se voi aiheuttaa allergian aiheuttaman reaktion leviämistä tai pahenemista.

Granulooma ja keloidit

Granulooma tarkoittaa sidekudoksen liikakasvua, jota muodostuu silloin kun immuunijärjestelmä yrittää eristää sellaisia aineita, joita se pitää vieraina mutta ei pysty poistamaan kehosta. Tällaisia ovat infektoivat organismit, kuten bakteerit ja sienet, sekä muut materiaalit, kuten keratiini ja tikkiompeleiden jäännökset.  Myös tatuoinnin pigmenttipartikkelit voivat aiheuttaa tämän vierasesinereaktion. Granulooma on tatuointien yhteydessä hyvin epätavallinen vaiva, mutta mikäli sitä ilmenee, niin käynti ihotautilääkärillä on suositeltavaa. Ihotautilääkäri tekee oireista diagnoosin ja antaa neuvoja jatkotoimenpiteisiin.

Keloidi eli arven liikakasvu on perinnöllinen vaiva. Keloideja muodostuu yleensä leikkaushaavoihin kehon ylireagoidessa trauman, kirurgisen toimenpiteen tai lävistyksen seurauksena. Sitä saattaa muodostua myös tatuoinnin tai tatuoinnin poiston yhteydessä. Keloidit ovat arpikudoksesta muodostuvia pieniä tai suuria patteja, ne eivät vuoda tai eritä mätää eivätkä yleensä tunnu kipeiltä. Useimmiten keloidit on poistettava sairaalahoidon tai leikkauksen avulla, mutta mahdollista on, että leikkauksesta syntyvään haavaan syntyy entistä suurempi keloidi.

Mikäli asiakkaalla on taipumusta arven liikakasvuun, ei lävistyksen ottaminen ole suositeltavaa, ja myös tatuoinnin hankkimista kannattaa harkita siltä kannalta, että keloideja saattaa muodostua myös tatuointihaavaan.

Tatuoinnit ja terveydenhuolto

Yleisesti ottaen tatuoinnit eivät ole este terveydenhuoltotoimenpiteiden suorittamiseen. Tatuoinnit voivat kuitenkin vaikuttaa joihinkin toimenpiteisiin. Esimerkiksi verta otettaessa ja kanyylia asennettaessa verisuonia voi olla vaikeampaa havaita tatuoinnin vuoksi. Epiduraalia ei ensisijaisesti pistetä tatuoinnin läpi, mutta selästä löytyy useampi kohta johon epiduraalin voi antaa, jonka lisäksi tatuoitua ihoa on mahdollista venyttää pistokohdasta pois. Tarvittaessa epiduraalin voi kuitenkin pistää myös tatuoinnin kohdalta, jos sitä ei ole mahdollista välttää.

Tatuoidun henkilön imusolmukkeet värjäytyvät ja voivat myös kasvaa, sillä niihin kulkeutuu tatuointiväriä aineenvaihdunnan mukana. Tatuointiväri ei poistu imusolmukkeista ajan myötä. Tämä vaikeuttaa syöpädiagnoosin tekemistä.

Tatuointeja ei yleisesti ottaen tehdä luomien päälle, jotta niiden tarkkailu on mahdollista melanooman varalta. Luomia voi kuitenkin syntyä tatuoituun ihoon tatuoinnin tekemisen jälkeen. Tatuoinnin peittämän luomen havaitseminen ja tarkkailu voi olla hyvin haastavaa tai jopa mahdotonta.

Magneettikuvauksen aiheuttamat reaktiot ovat melko tavallisia ja esiintyessään ohimeneviä; Magneettikuvaus saattaa aiheuttaa ihon kuumotusta tai turvotusta tatuoinnin kohdalta. Reaktioiden syytä ei ole vahvistettu, mutta teoriassa ne saattavat johtua joidenkin pigmenttien sisältämistä metallikomponenteista. Lääkärin määräämää magneettikuvausta ei kuitenkaan tulisi vältellä tatuointien vuoksi. Tatuoinneista kysytään magneettikuvauksen esitietolomaakkeessa, jotta mahdollisiin komplikaatioihin osataan varautua ennalta käsin.

Tyytymättömyys lopputulokseen

Valitettavasti tatuoinnista ei aina tule sellainen, kuin asiakas on odottanut. Tatuointialalla on paljon eritasoisia tatuoijia, joten työn laatu vaihtelee tekijän kokemuksesta, motivaatiosta ja ammattitaidosta riippuen. Oman tatuoijan valintaan kannattaa sen vuoksi paneutua huolellisesti ja tutustua tämän aiempaan tuotantoon. Jokaiselta tatuoijalta tulisi löytyä portfolio, johon on kerätty työnäytteitä aiemmin tehdyistä tatuoinneista. Eri tatuoijien portfolioita vertaillessa kannattaa arvioida sekä työn laatua että kuvien miellyttävyyttä omaan silmään.

Sen lisäksi, ettei tatuointi välttämättä onnistu toiveiden mukaisesti, saattaa ammattitaidoton tatuoija saada aikaan ihon arpeutumisen tatuointia työstettäessä. Arpeutunutta ihoa ei saa palautettua ennalleen, vaikka tatuoinnin poistaisikin, joten senkin vuoksi kannattaa hakeutua asiansa osaavalle tatuoijalle.

Tyytymättömyydeltä toteutettavaan tatuointikuvaan voidaan välttyä kuvan huolellisella suunnittelulla ennen tatuoimista. Yleensä tatuoija tekee asiakkaan antamien ideoiden pohjalta luonnoksen, joka hyväksytetään asiakkaalla ennen tatuoimista. Tällöin asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen esittämällä toiveita malliin tehtävistä muutoksista.

Tatuointiin saattaa kuitenkin kyllästyä vuosien varrella, vaikka se olisi uutena ollut mieleinen. Vanhetessaan tatuointi haalistuu ja sen ääriviivat leviävät. Vaaleimmat värit haalistuvat voimakkaimmin, eikä tatuointi enää näytä eheältä. Uudelleenväritys auttaa haalistumiseen, mutta mikäli tatuoinnin aihe alkaa vuosien kuluessa tuntua aikansa eläneeltä, pystyy vanhan tatuoinnin päälle teettämään täysin uuden kuvan peitekuvien tekemiseen perehtyneellä tatuoijalla.

Tatuoinnit ja henkinen hyvinvointi

Tatuoinnin teettämiseen voi liittyä suuria tunteita, etenkin mikäli tatuointia otetaan jonkin suuren elämänmuutoksen johdosta tai esimerkiksi läheisen ihmisen tai lemmikin menetyksen muistolle. Tällöin tatuoinnin teettämisen hetkeen ja tatuointiin voi liittyä suuria odotuksia ja oletuksia. Myös ensi kertaa tatuointia teettäessä voi olla epärealistisia odotuksia siitä, millainen tatuointitilanne on tai millainen tatuointi tulee paranemisen jälkeen olemaan. Tästä syystä on hyvä ottaa mahdollisimman hyvin etukäteen selvää tatuointiprosessista ja tatuoinnin hoidosta, sekä jutella tatuointiartistin kanssa, jolloin saa mahdollisimman realistisen kuvan tatuoinnin tekemisen vaiheista ja jälkihoidosta.

Tatuointi on pysyvä muutos omassa kehossa. On normaalia, että uusi tatuointi voi tuntua ensin vieraalta, ja että muuttuneeseen omakuvaan menee jonkin aikaa tottua. Kuitenkin henkilöt, joka kärsivät vakavammista ahdistuneisuushäiriöistä, kuten esimerkiksi dysmorfisesta ruumiinkuvan häiriöstä, voivat kokea suurtakin ahdistusta ja masennusta tatuoinnin teettämisen jälkeen.

On tärkeää tiedostaa, että vaikka tatuoinnin teettämiseen liittyisi suuri elämänmuutos, läheisen kuolema tai muiden vastaavien traumaattisten tapahtumien aiheuttamia tunteita, ei tatuoijilla yleisesti ottaen ole terapeutin tutkintoa, eikä tatuoija ole oikea henkilö käsittelemään näitä asioita ja hoitamaan ammattimaisesti asiakkaan henkistä hyvinvointia. Tatuoija on itse voinut kokea elämässään jotain sellaista, mikä vaikeuttaa asiakkaan kokemusten kuuntelemista ja käsittelyä. Traumaterapiaa tarvitsevien sekä ahdistuneisuushäiriöistä kärsivien henkilöiden on suositeltavaa kääntyä mielenterveysalan ammattilaisten puoleen.

Tatuointi on ikuinen

Tatuoinnin poistaminen on pitkä, vaikea ja kallis prosessi. Tatuoinnin poistomenetelmiä kuitenkin kehitetään jatkuvasti, joten tänä päivänä tatuoinnista on mahdollista päästä ainakin jossain määrin eroon. Ihoa ei kuitenkaan saa palautettua täysin tatuointia edeltävään tilaan, sillä kaiken tatuointivärin poistaminen on hyvin haastavaa ja iho voi arpeutua sekä tatuoimisen yhteydessä että sen poistamisen seurauksena. Yleisin tänä päivänä käytetty poistomenetelmä on laser.

Käytettävästä laserista ja tatuoinnin sisältämistä väreistä riippuen tatuoinnin poistaminen vaatii useita käsittelykertoja useamman viikon tauoilla, jolloin tatuoinnin täydelliseen poistoon kuluu runsaasti aikaa ja rahaa. Laserkäsittelystä saattaa seurata ihon arpeutumista ja pigmenttihäiriöitä. Osaamattomissa käsissä tehokas laser voi aiheuttaa myös palovammoja ja ihovaurioita. Laserlaitteiden käyttö kiellettiin yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta Suomessa kokonaan vuoden 2011 loppupuolella, joten tänä päivänä tatuoinnin laserpoisto on laillista ainoastaan lääkärin toimesta tai lääkärin valvonnassa.

Lue myös: Hygienia tatuointityössä